Hevosen kurarupi

Kurarupi on hevosten yksi yleisimmistä bakteeriperäisitä infektion aiheuttajista.  

Dermatophilus -bakteeri on hevosella yksi eniten ihoinfektioita aiheuttava bakteeri. Bakteeri pääsee hevosen kehoon pienen haavan tai rikkonaisen ihon kautta. Kostea ympäristö yleensä edistää kuraruven syntyä. Jos iho on märkä, vettynyt tai ihoa suojaava rasvakerros on ohut, se bakteerille oiva kasvuympäristö. Kurarupea esiintyykin enemmän kosteina vuodenaikoina, keväällä ja syksyllä.

Toiset hevoset ovat alttiimpia saamaan kurarupea. Näille hevosille saattaa riittää yksi päivä kosteilla suojilla tarhassa tai jopa pelkkä märässä tarhassa seisominen. Myös heikentynyt vastustuskyky lisää alttiutta bakteeritartunnalle. Tutkimuksissa on huomattu, että hevosen vaalealla iholla esiintyy herkemmin kurarupea kuin tummassa ihossa.

Vaikka kurarupea aiheuttava bakteeri ei ole herkkä tarttumaan, on sekin mahdollista. Jos hevosella huomaa kurarupea, kannattaa käyttää vain hevosen omia varusteita, harjoja, loimia yms. Käytön jälkeen varusteet on hyvä desinfioida. Dermatophilus-bakteeri on niin kutsuttu zoonoosi, eli se voi tarttua myös ihmiseen.

Kurarupea yleisesti esiintyy hevosen säärissä, vuohisissa, selässä, kyljissä tai kaulassa.  

Hevosen kuraruven oireet

Kurarupi ilmenee rupena infektioalueella. Kurarupi esiintyy suurempina rupina ja pieninä karvatuppoina. Ruvet saattavat märkiä, iho hieman punoittaa ja kutista. Aluksi ihossa voi tuntua pieniä kyhmyjä karvan alla.  Kuraruven edetessä kyhmyistä muodostuu rupia ja rupien alueelta saattaa irrota karvaa.  

Kurarupi voidaan diagnosoida usein pelkkien oireiden pohjalta, mutta eläinlääkäri voi myös ottaa ihosta viljely- ja mikroskooppinäytteitä.  

Kurarupi voi hoitamattomana tai muuten rajuna aiheuttaa hevoselle kipua. Jos infektio on raju se voi näkyä hevosessa epänormaalina käytöksenä ja liikuttaessa epämääräisenä liikkumisena. Varusteet voivat lisätä kipua sekä aiheuttaa kutinaa ja hankausta.

Hevosen kuraruven hoito

Kurarupi on hyvä hoitaa heti kun sen huomaa, jotta se ei kerkeä leviämään tai pahenemaan. Jos alue, jossa kurarupea esiintyy, on kovin karvainen, voi olla hyvä ajaa karvat pois, jotta alue hengittää hyvin ja sitä on helpompi hoitaa.

 Kuraruven hoito on hyvä aloittaa päivittäisellä alueen pesemisellä.

1. Iho kastellaan ja shampoo hierotaan alueelle
2. Aineen on hyvä antaa olla 5–10 min, jotta rupi hieman pehmenee
3. Aine huuhdellaan huolellisesti pois, jolloin pehmennyt rupi irtoaa samalla (aluetta voi kevyesti hangata, mutta rupia ei saa repiä väkisin)
4. Alue kuivataan hyvin ja yritetään välttää sen kastumista turhaan
5. Kun ruvet lähtevät ja iho on parantunut, voi siihen laittaa vielä ihovoidetta, jotta ihon normaali kosteus palautuu
   
   Pesun lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota vastustuskykyä heikentäviin asioihin kuten huonolaatuiseen ruokaan, loiset yms. Mitä parempi vastustuskyky hevosella on, sitä pienempi infektioriski on.  
   
   Kurarupi voi parantua itsestään muutamassa viikossa, mutta se voi aiheuttaa hoitamattomana kipua hevoselle ja altistaa sekundääri-infektiolle.
   
   Jos kurarupi ei tunnu parantuvan kotona, on hyvä olla yhteydessä eläinlääkäriin ja pohtia mitä asialle voidaan tehdä. Harvoin hevonen tarvitsee kuraruven hoitoon antibiootteja, mutta bakteeri on herkkä penisilliinille ja sulfalle.  

Kuraruven ennaltaehkäisy

Hyvänä ennaltaehkäisynä kuraruven syntymiselle on välttää:

• turhia pesuja
• kosteiden varusteiden käyttöä (loimet, suojat yms.)
• kauan kosteassa hevosta pitämistä (kurainen tarha)
• muutenkin kiinnittää huomiota, ettei hevonen olisi kostea pitkiä aikoja

Ulkona kovilla sateilla täytyy pitää huolta, ettei päälle laitetut loimet ole märkiä ja jos loimi kastuu läpi, niin hevonen ei haudo sen alla. Myös varusteiden puhtaana pitäminen ehkäisee bakteereille otollista elinympäristöä. Kun varusteet ovat puhtaat ja kuivat, eivät bakteerit viihdy niissä.